Hoitopaikan valitseminen koiralle

Aina välillä tulee tilanteita, jolloin oma meno kestää pidempään kuin koiran rakon tilavuus tai meno on sen luonteinen, ettei koiran mukaan ottaminen ole mahdollista. Siitä voikin seurata melkoinen kysymysryöppy omistajalle pähkäiltäväksi. Missä koiran olisi hyvä olla, kenen hoiviin oman rakkaan uskaltaa luottaa, miten hoidon aikana huomioidaan koiran yksilöllinen tarve/piirre, ja mitä jos hoidon aikana tuleekin jokin yllättävä tilanne, kuten koiran äkillinen sairastuminen?

Hoitoon jättäminen on jännittävää omistajalle, mutta ennen kaikkea se on uusi ja jännittävä tilanne koiralle. Paikka ja hoitaja on mahdollisesti vieras, eikä koira käsitä, onko tämä muutos pysyvä vai milloin palataan kotiin. Tällöin ensiarvoisen tärkeää on pohtia hoitopaikan valintaa koiran näkökulmasta. Hoitovaihtoehtoja on olemassa onneksi monenlaisia:

• perinteiset monipaikkaiset koirahoitolat
• kotihoitolat, joissa usein eletään tavallista arkea koiralaumassa
• tuttavalle/sukulaiselle hoitoon jättäminen
• hoitajan järjestäminen omaan kotiin.

Viimeisin lienee näistä usein se parhain vaihtoehto, koska tällöin vain hoitaja vaihtuu, mutta ympäristö pysyy koiralle tuttuna ja turvallisena. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista eikä kaikille koirille sopiva hoitomuoto. Pohditaan siis seuraavaksi kodin ulkopuolisia hoitovaihtoehtoja.

Mistä hyvä koiranpäivä on tehty?

Hoitoon jääminen on koiralle sitä helpompaa, mitä paremmin hoitopaikan ympäristö ja arki vastaavat koiran tarpeita ja jo olemassa olevia rutiineja. Kullakin koiralla on yksilöllisesti määrittyvä tarve saada sopivasti lepoa, ravintoa, liikuntaa, koiramaista joutenoloa, mieluisaa puuhailua, ympäristön havainnointia sekä sosiaalista seuraa tai rauhaa ihmisistä ja/tai toisista koirista.

Päivittäiset tutut rutiinit, tuttu oma ruoka ja sopiva ympäristö luovat koiralle turvaa, mikä mahdollistaa koiralle rennosti omana itsenään olon eikä energiaa tarvitse keskittää jännittämiseen ja selviytymiseen. Tällöin hoidossa olokin on koiralle alun ihmetyksen jälkeen mahdollisimman vähän kuormittavaa ja parhaimmillaan jopa palauttavaa lomaa kotiympäristön ärsykkeistä.

Hoitoon jääminen on aina stressaava tilanne, joten hoitopaikan valinnalla on koiran hyvinvoinnille iso merkitys. Tuttuun ja mieluisaan hoitopaikkaan on helpompi palata. Sopeutuminen on usein nopeampaa, koska stressitila ei mieluisassa, tutussa paikassa nouse niin korkeaksi alun alkaenkaan.

Mitä ottaa huomioon hoitopaikan valinnassa?

Sosiaalinen ja fyysinen ympäristö

Hoitopaikan valinnassa on hyvä puntaroida ensin eri hoitomuotojen sopivuutta omalle koiralle. Ensimmäisenä pohtisin koiran sosiaalisia mieltymyksiä. Nauttiiko koirasi seurasta? Sopeutuuko koira vieraiden koirien laumaan ja nauttiiko se siitä vai onko koiraseura tai toisten koirien läsnäolo koiralle ennemmin kuormittavaa? Onko “laumahoitola” tai monipaikkainen hoitola varteenotettava vaihtoehto?

Kaipaako koira ihmisseuraa ja rapsutuksia vai hyötyykö koira omasta rauhasta tai nimenomaan fyysisestä koskemattomuudesta? Esimerkiksi vilkkaille tai aroille koirille perinteiset monipaikkaiset koirahoitolat tai koiralaumassa tapahtuva hoito voivat olla liian levottomia ja kuormittavia. Etenkin, jos tilaratkaisujen vuoksi koira ei pääse suojaan toisen koiran suoralta katsekontaktilta tai samassa tilassa on useita, jopa kymmeniä eri häkkejä erilaisine majoittujineen.

Isoissakin hoitoloissa ja laumassa tapahtuvassa kotihoidossa tilaratkaisuilla pystytään vaikuttamaan ympäristön rauhallisuuteen, mikäli hoitopaikat on osastoitu hyvin äänieristyksin ja näkösuojin pienempiin tiloihin. Tällöin myös hoitolaisten vaihtuvuudesta ja päivittäisistä ulkoiluista, ruokinnoista ynnä muusta johtuva “liikenne” ja hoitajien kulku tiloissa on rajallisempaa kuin yhtenäisessä isossa tilassa kymmenine häkkeineen. Kun tilassa on pienempi määrä hoitolaisia, todennäköisyys toisista koirista johtuville vaikutuksille on pienempi. Vähemmän levottomuutta, ääntelyä ja enemmän rauhaa.

Hoitopaikat sijaitsevat erilaisissa ympäristöissä, mikä vaikuttaa paljon siihen, mitä ympäristössä kuuluu, näkyy ja tapahtuu. Luonnossa oleminen ja luonnon seuraaminen lienee koirille se luontaisin valinta. Koiran kokemus ja ulkoinen ärsyketulva on ihan eri rauhallisen maaseudun ympäröimässä kohteessa kuin eläväisen asuinalueen keskellä tai kaupunkiympäristössä.

Mikäli hoidon aikana käydään hihnalenkeillä, ruuhkaisilla lenkkipoluilla mahdollisuus vieraiden koirien tai ihmisten kohtaamiselle on suurempi. Hoidossa olo itsessään on jo koiralle kuormittavaa, joten esimerkiksi ohitukset hihnalenkillä voivat olla normaalia isompi pala, jos ohitukset normaalissa arjessakin ovat haastavia.

Hoitopaikan resurssit yksilölliseen hoitoon, liikuntaan ja koiramaiseen oloon

Kullakin koiranhoitoa tarjoavalla taholla on omat käytännöt ja puitteet hoidon aikana, joita on hyvä verrata oman koiran tarpeisiin. Olisi tärkeää tietää, miten hyvin hoidon aikana pystytään huomioimaan koirien yksilöllisiä tarpeita ja millaisilla käytännön toimilla ja ratkaisuilla pyritään helpottamaan hoitoon jäämistä. Esimerkiksi voiko hoitolaan käydä tutustumassa ennalta? Jos koiraa jännittää hoitoon jääminen, saako se seuraa ja mahdollisuuden esimerkiksi käydä ulkoilemassa ja nuuskuttelemassa ympäristöä, mikä usein helpottaa oloa? 

Mitä isompi hoitopaikka on, eli mitä enemmän siellä on varattavia paikkoja, sitä enemmän pihassa on liikennettä, sitä enemmän tarvitaan henkilökuntaa ja usein sitä jäykempi on hoitolan päivittäinen aikataulu. Jos hoidossa on esimerkiksi 10 eri hoitolaista/häkkikuntaa, tulee hoitolan rutiinien pyöriä melko kaavamaisesti, jotta kaikki hoitolaiset saadaan hoidettua jouhevasti, eikä tällöin luultavasti käydä tunnin päivittäisiä hihnalenkkejä. Etenkin kiireisimpinä sesonkiaikoina tämä tarkoittaa myös rajattua resurssia siitä, miten paljon hoitajalla on aikaa kullekin hoitolaiselle käytettävissään.

Ennalta kannattaa tutustua ja selvittää, millaiset aikataulut ja rutiinit kussakin hoitopaikassa on ja mitä esimerkiksi “kolme ulkoilua päivässä” käytännössä tarkoittaa. Missä ulkoillaan, miten pitkään ja kenen kanssa? Koiran näkökulmasta on huomattava ero siinä, käydäänkö päivässä 3x10 min hihnalenkki pihan ympäri vai 2x20 min lenkki rauhallisella metsätiellä ja 45 min vapaana oloa hoitolan aidatulla puistoalueella. Hoidon aikaisen liikunnan ja aktiviteetin olisi hyvä olla korkeintaan samaa luokkaa kuin koiran normaalissa arjessa kotona.

Moni koira hyötyy siitä, mikäli ne pääsevät seuraamaan ympäristön sopivan rauhallista elämää rauhassa omalta paikaltaan. Mikäli hoitotilasta on suora kulku omaan ulkotarhaan, voi koira itse vaikuttaa olotilaansa ja pääsee myös nuuskimaan tuulia ja seuraamaan ulkotilasta näkyvää elämää. Tämä on koirille hyvin tyypillistä, sopivan rauhallista, mutta antoisaa tekemistä. Paitsi silloin, jos näkymässä on alati jotakin, mikä kiihdyttää koiraa.

Koirille tärkeää on myös vapaana olo ja vapaana kulkeminen, joten on hyvä selvittää millaiset mahdollisuudet tämän suhteen hoidossa on. Hygieniasyistä juoksutarhat voivat olla muutaman kymmenen neliön kokoisia häkkejä, joissa on kivipohja, mikä ei tarjoa samalla tavalla mielekästä ympäristöä kuin luonnontilainen isompi metsätarha tai hoidettu pihapiiri. 

Vieraassa paikassa tuttujen rutiinien toistuvuus, oma tuttu ruoka ja oma peti/viltti ovat hyviä turvaa tuovia elementtejä kotoa. Koirien sisäinen kello on tunnetusti hyvin tarkka, joten ne osaavat odottaa ruokaa klo 17, jos tähän on kotonakin totuttu, joten samoja rytmejä olisi hyvä noudattaa myös hoidossa. Selvitä siis hoitopaikan aikataulut ja mahdollinen joustavuus niissä.

Yleisesti ruokavirikkeet ja syöminen ovat tyypillisesti koirille rauhoittavaa tekemistä, joita myös hoidon aikana on usein helppo toteuttaa. Mikäli hoitopaikalle sopii, kotoa voi ottaa omat namipiilot, nuuskumaton ja muut sellaiset mukaan, ellei hoitopaikassa ole näitä tarjolla tai mahdollisuutta järjestää ruokailun yhteydessä vaikkapa nappuloiden etsintää nurmelta.

Kuka tai ketkä koiria hoitavat?

Jos vieraiden ihmisten kohtaaminen on koiralle ahdistavaa, yksi ja sama tuttu hoitaja on silloin koiralle parempi vaihtoehto kuin vaihtuvat hoitajat. Koirien hoitopalvelua tarjoaa tänä päivänä myös kaupallisten alustojen ja somen ryhmien kautta kuka vain. Hoitajan valinnassa on hyvä huomioida hoitajan tai hoitajien tausta. Onko hänellä alan koulutusta ja kokemusta, jotta hän osaa tulkita koiran stressiä ja elekieltä ja toimia tilanteen mukaan? Alan koulutus yksistään ei ole tae mistään, mutta se antaa viitteitä siitä, miten hoitaja on perehtynyt eläintenhoidon lakeihin ja asetuksiin, huomioinut tilojen hygieniakäytännöt, koiralähtöisyyden tilasuunnittelussa ja palvelun toteutuksessa sen lisäksi, että on perehtynyt muun muassa koirien käyttäytymiseen ja hyvinvointiin.

Aina toivoisi, että hoidon aikana kaikki menisi hyvin, eikä mitään yllättävää tapahdu, mutta millään toimilla haavereitakaan ei voida 100 % varmuudella välttää. Niissä tilanteissa kaupallisten palveluntuottajien etu on toiminnan vastuuvakuutus sekä kirjalliset hoitosopimukset ja palvelun sopimusehdot mahdollisissa ristiriitatilanteissa.

Hoitosopimuksessa ja sopimusehdoissa on jo ennalta määritelty hoidon toteutuksen raamit ja molemminpuoliset velvoitteet, mikä turvaa toimintaa myös yllättäviltä tilanteilta. Hoidon aikana voi sattua myös eläinlääkärin hoitoa vaativa tapaturma. On hyvä varmistaa, millaiset käytännöt hoitopaikalla on tällaisten tilanteiden varalle ja millainen valmius toimittaa esimerkiksi kipeä koira eläinlääkäriin ja tehdä mahdolliset jatkohoitotoimet, jos koira ei heti pääse omistajansa hoitoon kotiin. 

Mistä tunnistaa vastuullisen koirahoitolan ja hoitajan?

Vastuullisessa hoitopaikassa palvelun toteutus on mietitty koiralähtöisesti ja koirien hyvinvointi huomioiden. Hyvää palvelua on kertoa ja kuvata avoimesti, millaiset tilaratkaisut, hoitopaikan arjen käytännöt ja resurssit sekä hoitajan/henkilökunnan osaaminen ja kokemus ovat. Ensimmäisenä voi tutkia, mitä hoitopaikasta on ylipäätään kerrottu ja miten tätä havainnollistetaan esimerkiksi nettisivuilla, somessa tai asiakkaan kanssa viestiessä.

Hyvä hoitopaikka haluaa tietää hoitoon tulevista koirista mahdollisimman kattavat tiedot, jotta hoito voidaan sopeuttaa hoitolaisten mukaan ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Yleensä näitä asioita kysytään hoitosopimuksella. Hoitosopimuksesta voi katsoa, onko siinä kysytty perussairauksista ja lääkityksistä, ruoka-aineallergioista, koiran tyypillisistä päivittäisistä aikatauluista ja koiran luonteesta sekä käyttäytymisestä.

Mikään hoitopaikka ei sovi kaikille koirille, joten hoidon tarjoajan on hyvä osata kertoa, millaisille koirille hoito ei sovi ja miksi näin on. Avoimuus omista rajoista ja rajoitteista on palvelus molemmille osapuolille, koska tällöin vältetään mahdolliset riskit ja vaaranpaikat. Vastuullisella palveluntuottajalla on valmiiksi mietityt prosessit myös poikkeus- ja hätätilanteita varten: Miten toimitaan jos havaitaan, ettei koira sopeudu kyseiseen hoitopaikkaan tai jos koira loukkaantuu ja vaatii eläinlääkärin hoitoa? Annetaanko koiran jäädä haukkumaan yksin häkkiinsä ilman että omistajalle tiedotetaan koiran tilasta mitään vai onko hoitopaikka vaatinut omistajaa laatimaan varasuunnitelman ja -hoitajan, joka pystyy tulla hakemaan koiran tällaisessa tilanteessa?

Koiran hoitoon jättäminen on jännittävä tilanne myös omistajalle. Hyvässä palvelussa tämäkin on huomioitu. On merkittävästi huojentuneempi fiilis olla itse lomailemassa, kun tietää saavansa hoidon ajalta koiran kuulumisia tai vaikkapa kuvaterveisiä.

Miten valmistautua hoitoon? 

Tulevaan hoitopaikkaan kannattaa käydä tutustumassa jo ennalta ja totutella hoidossa oloon aluksi lyhyempinä hoitojaksoina. Tutustumiskäynnillä paikka ja hoitaja on tullut koiralle jo tutuksi ja myös omistajana näet ja pääset haastattelemaan hoitopaikkaa helposti käytännön asioista. Mikäli hoidontarve on vaikkapa viikon lomamatkan ajalle, on suositeltavaa sitä ennen käydä hoidossa ainakin yön yli kestävä hoitojakso. Tällöin nähdään, miten koira sopeutuu hoitoon ja koira saa myös kokea, että se tullaan hakemaan hoidosta pois. Tällainen testikäynti antaa arvokasta tietoa niin hoitajalle kuin omistajallekin koiran käyttäytymisestä ja sopeutumisesta ja sen pohjalta voidaan vielä pohtia mahdollisia käytännön muutoksia.

Koiralle voi opettaa hoitoon jäämiseen tai yöpuulle käymiseen vihjeen ja rutiinin jo ennalta kotona. Esimerkiksi iltapissityksen jälkeen koiralle annetaan pieni puruluu, sanotaan “hyvää yötä” ja koira jätetään syömään herkkunsa ja nukkumaan. Saman rutiinin noudattaminen hoidossa on tällöin koiralle jo tuttu käytäntö ja koira tällöin tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Millä toimilla hoitoon jäämistä voidaan koiralle helpottaa?

Koira kannattaa jättää hoitoon ennemmin aamupäivällä hyvin levätyn yön jälkeen. Tällöin koira on sopivasti levännyt ja hyvinvoiva, eikä jo valmiiksi päivästä kuormittunut. Omat tutut jutut, kuten oma peti/peitto kotoa, omat tutut ruuat ja lempilelu toimivat tuttuina kodista muistuttavina ankkureina koiralle. Osassa hoitoloista voi olla käytössä koirien rauhallisuutta tukevia tuotteita, kuten Adaptil- tai Pet Remedy -haihdutin.

Yksilöstä riippuen hoitoon jäämisen hetkeä voi helpottaa ihmisseura. On helpompi jäädä vieraaseen paikkaan, kun ei heti tule teljetyksi ja hylätyksi yksin häkkiin. Stressistä johtuen kaikki koirat eivät siinä tilanteessa pysty syömään, mutta osalle koirista mieluisa puruluu tai herkkujen etsiminen voi myös toimia hyvin rauhoittavana puuhana. Moni koira hyötyy hoitoon jäämisen yhteydessä myös ulkoilusta joko hihnalenkillä tai tarhassa vapaana. Tällöin koira pääsee nuuskimaan ja tutkimaan ympäristöä saaden samalla muuta ajateltavaa kuin omistajan perään ikävöinnin. Hoitoon jäämisen prosessi ja resurssit koiran yksilölliseen huomioimiseen vaihtelevat palveluntuottajien mukaan, joten tämä on asia, joka kannattaa selvittää jo hoitolaa valitessa.

Huolehdi palautumisesta hoitojakson jälkeen

Koska hoidossa oleminen on aina koiralle merkittävä arjen muutos, se aiheuttaa yksilöstä riippuen enemmän tai vähemmän kuormitusta ja stressiä. Stressihormonien fysiologinen laskeminen normaalille tasolle voi kestää koiralla useita päiviä. Tästä syystä hoidosta kotiutumisen jälkeen kannattaa koiralle antaa aikaa palautua. Usein koirat ovat hyvin väsyneitä hoidon jälkeen ja kotiin päästyään nukkuvat paljon. Palautumista edistävät esim. lepo, rauhallinen nuuskuttelulenkkeily ja oleilu. Koiraa innostavasta ja kiihdyttävästä tekemisestä tai treenaamisesta kannattaa pitää ensimmäisinä kotiutumisen päivinä taukoa. 

Kirjoittanut: Johanna Sauvula (Hurttapirtti)

Johanna Sauvula on koirahoitola Hurttapirtin yrittäjä ja koiranhoitaja Ylöjärveltä. Johanna on suorittanut eläintenkouluttajan ammattitutkinnon ja työskennellyt aiemmin klinikkaeläinhoitajana sekä alan opettajana.