Paneelikeskustelu avasi reaktiivisuutta koskevan luentosarjan ja nosti esiin paljon käytännönläheisiä vinkkejä, joita reaktiivisen koiran kanssa elävän kannattaa pohtia ja huomioida arjessa. Keskustelun alussa pyrittiin määrittämään reaktiivisuutta ja huomattiin heti, miten monimutkaista sen määrittäminen on.

Reaktiivisen koiran reaktio alkaa yleensä havainnosta. Koira havaitsee ympäristössään jonkin muutoksen tai tekijän, johon se reagoi. Reaktio voi olla ihmisen näkökulmasta ikävä, suhteettoman voimakas ja herättää häpeää. Voi olla vaikea ymmärtää, miksi koira kokee tarvetta käyttäytyä tällä tavalla kaikesta hyvästä hoidosta ja kouluttamisesta huolimatta. Koiran näkökulmasta reaktio on kuitenkin tarpeellinen ja oikein mitoitettu.

Reaktiivisen käyttäytymisen tausta ei ole yksiselitteinen. Joidenkin koirarotujen jalostuksessa on suosittu nopeaa reagointikykyä. Joidenkin koirien käyttäytymistarpeiden täyttäminen ei ole tasapainossa tai ne kokevat kipua, mikä saa aikaan tai voimistaa reaktioita. Kun yksilö on kuormittunut, hermosto on epätasapainossa ja seuraava pisara on vain yksinkertaisesti liikaa ja aiheuttaa suhteettoman suuren, tilanteeseen ihmisen mielestä sopimattoman ja äkkinäisen reaktion.

Keskustelussa nousi esiin myös sellainen näkökulma, että kehittämällä koiran kehonhallintaa ja sen käsitystä omasta kehostaan, koira voi oppia hallitsemaan myös mieltään paremmin haastavissa tilanteissa. Fyysisten taitojen kehittäminen myös suojelee loukkaantumisilta nopeiden ja voimakkaiden reaktioiden tiimellyksessä.

Tallenne on katsottavissa jäsensivustolla 25.3.2026 asti.

Tallenne on jaettu kolmeen osaan, joiden yhteiskesto on n. 2 tuntia.

Keskustelemassa eläintenkouluttajat Jenny Jalonen, Tiina Kuusisto, Jirka Vierimaa ja Jari Parkkisenniemi.