Hyvä suhde rakennetaan vuorovaikutuksella

Hyvän suhteen perusta on yhdessäolo, josta nauttivat sekä ihminen että koira. Koulutustilanteissa koira haluaa tavoitella ihmisen tarjoamia palkkioita ja nauttii yhdessä tekemisestä. Hyvää suhdetta ei voi määritellä yhden hetken perusteella. Suhde rakentuu pitkällä aikavälillä ja se muuttuu ajan kuluessa. Suhde on myös erilainen eri ympäristöissä.

Jouduin kesällä luopumaan 10-vuotiaasta koirastani Riemusta. Ystävät ja läheiset ottivat osaa suruuni ja sanoivat, miten erityinen suhde minulla ja Riemulla oli. Sitä se olikin. Luimme hyvin toistemme aikeita. Luotimme toisiimme. Saimme molemmat vaikuttaa siihen, mitä toinen tekee ja mitä yhdessä tehdään. Viimeiset viisi vuotta yhteisestä elämästämme olivat kuluneet sulavassa vuorovaikutuksessa.

Suhteemme ei kuitenkaan aina ollut tällainen. Ensimmäiset viisi vuotta Riemun elämästä, minä luulin, että koiran pitää tehdä, mitä ihminen sanoo. Elin siinä uskossa, että koiran täytyy ansaita ruokansa ja kaikki hyvä koiran elämässä pitää tulla ihmisen kautta. Lenkillä mentiin minun tahtiini reippaasti kävellen eikä pysähdelty turhia haistelemaan. En rakentanut luottamussuhdetta, vaan riippuvuussuhdetta. Riemu sai haluamiaan asioita vain minun kauttani.

Ulkoapäin katsottuna suhteemme saattoi silti näyttää hyvältä ja toimivalta. Koirahan teki aina, mitä pyysin, kulki vierelläni hihnassa ja näytti ihmissilmään iloiselta. En lyönyt koiraani, en kohdellut häntä kaltoin, vaan hoidin parhaani mukaan. Minä vaan en tuolloin tiennyt, että hyvä suhde pohjautuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Siihen, että molemmilla osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa toisen käyttäytymiseen, ei vain yksipuolisesti ihmisellä.

Onnekseni päätin opiskella lisää eläimistä, käyttäytymisestä ja oppimisesta. Aloin ymmärtää, että eläimillekin iso hyvinvoinnin tekijä on mahdollisuus tehdä valintoja arjessa. Valinnat voivat olla niinkin yksinkertaisia kuin missä koira haluaa levätä, millä lelulla leikkiä ja mihin suuntaan mennä lenkillä. Koulutustilanteisiin liittyy myös paljon valintoja: Haluaako eläin osallistua, mitä eläin haluaa tehdä ja minkä se tänään haluaa palkkioksi harjoittelusta?

Se, että kuuntelen koirani toiveita, tekee minusta paremman kumppanin koiralleni. Vapaus valita ei tarkoita sitä, että koira saa juosta vapaana autotiellä tai kaivaa naapurin kukkapenkissä. Valintoja tehdään tietyissä rajoissa. Samalla tavalla kuin meidän ihmisten valinnat elämässä ovat rajallisia. Meidän tehtävämme on opettaa koiralle miellyttävien seurausten kautta, millä tavalla ja missä tilanteissa voi tehdä valintoja.

Riemun ja minun suhteessa tapahtui kaksi konkreettista muutosta: luvat poistuivat ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyivät. Aiemmin Riemun oli pitänyt odottaa monessa eri tilanteessa: ennen ulos menemistä, ennen autoon tai sohvalle hyppäämistä, ennen ruokaa. Turvallisuussyistä autoon hyppäämistä hänen täytyi edelleen odottaa, mutta pelkän odottamisen sijaan hän sai etsiä nappuloita samalla, kun valmistelin autoa. Kaikenlainen odottelu lisäsi Riemun turhautumista, joten ruoka- ja ovilupien poistaminen rauhoitti Riemua todella paljon. Ovesta kulkeminen ilman lupaa ei Riemun kanssa ollut ongelma, koska hän ei koskaan lähtenyt omaa pihaa kauemmas. Jonkun toisen koiran kanssa ovilupa voisi olla turvallisuuskysymys.

Aiemmin lenkillä kuljettiin minun tahtiini. Lenkit olivat reippaita, Riemu sai olla paljon vapaana enkä nähnyt tarvetta antaa Riemun pysähtyä nuuskimaan. Kunnes opin, miten tärkeää ja mieltä rauhoittavaa haistelu koiralle on. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä. Koira, joka ei koko senastisen elämänsä aikana ole saanut pysähtyä vapaasti haistelemaan, ei yhtäkkiä tiedä, että nyt saisi pysähtyä. Minun piti opettaa Riemulle, että haistelu on nyt sallittua. Aina kun näin, että Riemun nenä vähänkään meni kohti hajua, pysähdyin. Annoin Riemulle tilaa useamman metrin, en pysähtyny aivan lähelle enkä jatkanut matkaani. Annoin Riemun viedä lenkillä ja pysähtyä aina kun halusi. Meni kuukausia ennen kuin Riemu oli oppinut, että se tosiaan saa nauttia lenkeistä omalla tavallaan.

Oman eläinystävän elekielen ja käyttäytymisen lukeminen on tärkein osa hyvän suhteen luomista. Meidän tulee opetella lukemaan koiran pienestäkin eleestä, milloin se haluaa toimia kanssamme ja milloin se mieluummin tekee jotain muuta. Kun opettelemme lukemaan koiran eleitä ja annamme koiralle valinnanmahdollisuuksia, huomaamme pian, että koira viestii hyvin moninaisella tavalla kanssamme: ehdottaen, pyytäen, suostuen ja kieltäytyen. Koiran viesteihin vastaaminen kehittää vuorovaikutusta ja lisää koiran halua viestiä kanssamme.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi aina pystyä vastaamaan koiran pyyntöihin juuri sillä sekunnilla. Emmehän me pysty ihmisystäviemme tai lastemmekaan pyyntöihin vastaamaan aina heti. Jos nykyinen Sinni-pentuni ilmaisee haluaan päästä takapihalle, mutta minä olen auttamassa lasta vessassa, en pysty toteuttamaan Sinnin toivetta heti. Ilmaisen kuitenkin Sinnille, että huomasin hänen toiveensa ja palaan asiaan, kun pystyn. En jätä koiraani tyhjän päälle. Aika nopeasti Sinni onkin oppinut, mitä “ei nyt” tarkoittaa.

Samalla tavalla koirat eivät välttämättä aina pysty vastaamaan meidän pyyntöihimme. Koira ei ehkä juuri nyt halua leikkiä, vaan sitä kiinnostaisi harjoitella uusia taitoja nameilla. Peuran juostessa ohi koira ei ehkä pysty tulemaan luokse, koska tällaisessa häiriössä taitoa ei ole vielä opeteltu. Istuminen ei jonakin päivänä ehkä onnistu, koska lonkka on kipeytynyt. Sen sijaan, että ajattelemme koiran olevan tottelematon, kannattaa pohtia, miksi koira ei juuri nyt tee, mitä pyydän. Koiralla on siihen varmasti hyvä syy.

Hyvän suhteen luomisen neljä kohtaa:

1. Opettele lukemaan koirasi eleitä.
   Miten koirasi pyytää rapsutuksia? Mistä näkee, että koira haluaa ulos? Miltä koirasi näyttää, kun sitä pelottaa? Entä kun se on innostunut? Tunnistatko, milloin koirasi on iloisen tyytyväinen ja milloin se on stressaantunut?
2. Vastaa koirasi pyyntöihin.
   Kun luulet tietäväsi, mitä koira käyttäytymisellään ehdottaa, vastaa pyyntöön. Seuraa taas koiran eleitä. Näyttääkö siltä, että arvasit oikein? Onko koira mielellään mukana yhteisessä toiminnassa?
3. Tarjoa positiivisia kokemuksia.
   Nameja, leikkiä, rapsutuksia, yhdessä oleskelua, metsässä kävelyä, erilaisten hajujen haistelua. Tehkää yhdessä asioita, jotka saavat koiran – ja sinut – kokemaan mielihyvää.
4. Helpota tehtävää uudessa ympäristössä.
   Tuttukin tehtävä voi tuntua vaikealta, kun ympäristö on täysin uusi. Vahvista suhdettanne palkitsemalla uudessa ympäristössä ensin vain katsekontaktista. Kun koira tarjoaa innokkaasti kontaktia sinuun, voit kokeilla pyytää vaikkapa kämmenkosketusta tai istumista, jotain vahvaa taitoa ja palkita vuolaasti. Kun suhteenne toimii uudessakin ympäristössä, pystytte opettelemaan siellä myös uusia tehtäviä.

Nämä Eläinlähtöisen luentotallenteet auttavat sinua parantamaan suhdetta koiraasi:

• Miten luoda kestävä suhde eläimen kanssa? (Jari Parkkisenniemi)
• Koiran elekieli (Miira Hellsten)
• Ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus (Jirka Vierimaa)
• Getting to YES! No is Not Enough. (Susan Friedman) Tekstitetty suomeksi.