Kerää koirasi kakat

Kevät herättää luonnon ja jokavuotisen koirankakkakeskustelun. Talven aikana keräämättä jääneet kakkakasat tulevat sulavan lumen myötä joukoittain esille. Ne levittävät tauteja ja loisia, rehevöittävät luontoa ja tahraavat kengänpohjia. Koiran ulosteella ei useinkaan ole otolliset olosuhteet maatumiselle. Jos kakka ei pääse maatumaan kunnolla, se hajoaa pölyksi ilmaan.

Jokaisen koiranomistajan vastuulla

Järjestyslain mukaan koirien kakat tulee kerätä taajamien hoidetuilta alueilta. Koiran jätökset on kuitenkin suositeltavaa kerätä aina kun mahdollista. Keräämiseen voit käyttää kaupasta saatavien koirankakkapussien lisäksi käytettyjä leipäpusseja tai pakastepusseja. Jos oma koirasi ulostaa jo valmiiksi maassa olleen kakkakasan viereen, tee ympäristöteko ja kerää molemmat kakat samalla kertaa pois luonnosta.

Jos asut alueella, jossa roska-astioita on todella vähän, voi tuntua turhauttavalta kantaa kakkapussia koko tunnin lenkin ajan. Jos tiedät, että koirasi kakkaa aina tietyssä kohtaa lenkkiä, voit ajoittaa sen lenkkiajan roskisalueelle. Voit myös kiinnittää hihnaan pussukan, johon saat tyhjät kakkapussit ja täydetkin kakkapussit siksi aikaa, että roska-astia tulee vastaan.

Jos omalla asuinalueellasi julkiset roska-astiat ovat harvassa, voit kiinnittää omaan roska-astiaasi tarran, joka sallii pussitettujen koirankakkojen laittamisen sinne. Voit ehdottaa samaa naapureillesi tai taloyhtiöllesi. Näin muutkin koiranulkoiluttajat todennäköisemmin keräävät koiransa jätökset, kun saavat ne nopeammin myös roska-astiaan. Voit myös kirjoittaa kunnallesi ja pyytää lisää roska-astioita kuntasi lenkkeilyreiteille.

Joskus kakkapussit unohtuvat kotiin eikä taskusta löydy edes nenäliinaa, johon kerätä koiran pökäleet. Voit tällöin kysyä ohikulkijalta, jos hänellä sattuisi olemaan pussia, jonka voisit saada. Voit myös palata seuraavalla lenkillä samalle reitille ja kerätä kasan silloin roskikseen.

Jos koirien ulosteita ei kerätä, niitä kertyy luontoon merkittävä määrä etenkin tiheästi asutuilla alueilla. Voi tuntua houkuttavalta jättää koirankakka maahan pienen pelto- tai metsäsuikaleen varrelle lähiöalueen taakse. Muista kuitenkin tämä: Jos alueella asuu esimerkiksi seitsemän koiraa, joista jokainen ulostaa kahdesti päivässä eikä kukaan lenkittäjistä kerää koiransa jätöksiä, alueelle kertyy jo viikon aikana 98 kakkakasaa. Kuukaudessa se tekee jo 420 haisevaa läjää. Ympäristö muuttuu äkkiä kaikille epämiellyttäväksi kulkea.

Lapsikin sen osaa

Minä, Henna, aloin ahkerasti ulkoiluttaa naapureitteni suomenpystykorvia 10-vuotiaana vuonna 2000. Koirien kakkojen kerääminen muuttui pakolliseksi vuonna 2003. Tunnollisena lapsena otin kakan keräämisen heti asiakseni. Kotipaikallani Torniossa roskiksia ei siihen aikaan ollut tien varsilla juuri ollenkaan. Roska-astioita oli keskimäärin yksi 10 kilometrin lenkin varrella.

Kakkapussien kantaminen tuntien ajan alkoi pian kyllästyttää. Niinpä hankin koiran taluttimeen tarralla kiinnitettävän pussukan, jossa oli kaksi vetoketjutaskua. Pussukka oli varmaankin tarkoitettu nameille ja muille tärkeille tavaroille. Minulle vasen puoli oli tyhjille kakkapusseille ja oikea puoli täysille.

Parhaimmillani lenkitin kolmea pystykorvaa yhtä aikaa, keräsin kaikkien kakat talteen, suljin kakkapussit tiiviisti ilman pois puristaen ja kokosin ne pussukkaan. Opin jo varhain pidättämään hengitystä olennaisissa kohdissa, jotten juurikaan haistanut, mitä pusseihin keräsin. Roskiksen luona tyhjensin oikeanpuoleisen taskun sisällön sinne.

Usein suunnittelin lenkit niin, että sopivassa kohdassa menemme juuri sen ainoan paikan ohi, jossa on roska-astia. Joskus koirat ulostivat kuitenkin eri kohdassa, jolloin saatoin kantaa kakkoja pussukassa koirien kotiroskikselle asti. Koin kuitenkin joka kerta tekeväni oikein, kun pidin ympäristön puhtaana.

Kaikki voivat vaikuttaa

Yläkouluikäisenä olin tietoinen siitä, että kunnan tehtävä on huolehtia yleisistä roska-astioita. Niinpä kirjoitin kunnalle viestin. Vaadin lisää roska-astioita ulkoilualueille ja kävelyteiden varsille. Perustelin vaatimukseni sillä, että koiranomistajat keräisivät koiransa jätökset ahkerammin, jos ne saisi suhteellisen nopeasti roskikseen. Seuraavana keväänä roska-astioita ilmestyi lisää ympäri kaupunkia. Ehkä tämä oli sattumaa, ehkä ei, mutta olin iloinen siitä, että pyrin vaikuttamaan kuntani siisteyteen.

Kaupunkiemme ja kuntiemme siistinä pitäminen on meidän jokaisen yhteinen tehtävä. Jokainen meistä voi tehdä oman osuutensa, jotta ympäristö pysyy siistimpänä ja mukavampana sekä meille ihmisille, meidän koirillemme että villieläimille.

Nyt olen jo aikuinen ja kahden lapsen äiti. Lasten myötä kakkakasat ovat alkaneet ällöttää minua entistä enemmän. Pienten kanssa pitää varoa, etteivät lapset astu tai pyöräile kakkojen päältä saati kerää niitä uteliaasti käteensä. Keväinen koirankakkakeskustelu jatkuu joka vuosi. Minun kevääseeni kuuluu taskujen täyttäminen pusseilla ja mahdollisimman monen koirankakan kerääminen roskikseen kaikkien ulkoilujen yhteydessä.