Etusivu Luentoesittelyt Hinnasto Jäsenyys Hevosluennot Meistä Blogi

Punkeilta suojautuminen – Onko se tarpeen?

arki terveys Mar 20, 2026
punkkisuoja koiralle onko punkki vaarallinen koiralle

Punkkikausi alkaa lämpötilan noustessa +5 asteeseen. Etelä-Suomessa tämä voi tapahtua jo maaliskuussa ja punkkikausi voi jatkua joulukuulle asti. Punkkeja on nykyisin koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Eniten niitä on kuitenkin rannikoilla ja saaristoissa. Suojautumisen tarve riippuu asuinalueesta ja elintavoista.

 

Punkit levittävät sairauksia

Punkki on pieni hämähäkkieläin. Ne viihtyvät siellä, missä on sopivan kosteaa, oikea lämpötila ja niille on tarpeeksi ravintoa eli eläimiä, joista imeä verta. Suomessa punkkeja esiintyy eniten saaristossa, rannikolla ja sisämaassa järvialueilla. Punkki voi olla aktiivinen +5–25 °C:n lämpötilassa.

Punkki puree reiän saaliinsa ihoon ja imee sieltä veriaterian. Punkit saavat aiemmissa kehitysvaiheissaan veriateriansa pienemmiltä eläimiltä, kuten jäniksiltä, linnuilta ja jyrsijöiltä, ja aikuisvaiheessa suuremmilta, kuten peuroilta. Punkki ei itse juurikaan liiku, mutta saaliseläimen mukana se saattaa kulkeutua pitkiäkin matkoja.

Punkilla on kolme kehitysvaihetta ja jokaisessa se syö yhden veriaterian kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen. Mitä pitempään punkki on kiinni ihossa, sitä suurempi riski on sairastua. Punkit itsessään eivät ole vaarallisia, mutta osa niistä kantaa mukanaan vaarallisia tauteja, etenkin borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Punkki saa tartunnan yleensä joko emoltaan tai veriaterian mukana. Tauteja kantavien punkkien määrä vaihtelee suuresti. Keskimäärin 10–20 % punkeista kantaa borrelioosia. Puutiasaivokuumeen riskialueilla noin yksi sadasta punkista kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta.

 

Ovatko punkit vaaraksi koiralle?

Koira voi myös saada borrelioosibakteerin tai TBE-viruksen punkin kautta. Koira kuitenkin harvoin sairastuu näihin tauteihin, sillä koiran elimistö pystyy yleensä tehokkaasti vastustamaan niitä. Tehokkain tapa välittää punkkien välittämät sairaudet on tehdä koiralle kesällä punkkitarkastus päivittäin ja käyttää sopivaa punkkikarkotetta. Jos epäilet koirallasi punkkivälitteistä tautia, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Tärkein syy karkottaa koiran punkkeja on niiden ihmisille tuottama vaara. Punkki voi kulkeutua koiran turkin mukana ja kiinnittyä ihmiseen. Borrelioosibakteerin siirtyminen punkin syljestä ihmisen tai koiran verenkiertoon vaatii vähintään tuntien tai jopa vuorokausien kiinnittymisajan. Borrelioosin ehkäisemiseen riittää yleensä päivittäinen punkkitarkastus. Puutiaisaivokuume sen sijaan voi tarttua jo minuuttien kuluttua siitä, kun punkki on alkanut imeä verta. Tämä johtuu siitä, että TBE-virus piileksii tartunnan saaneen punkin sylkirauhasessa. Ihmiselle paras suoja puutiaisaivokuumetta vastaan on rokote. Koirille vastaavaa rokotetta ei ole kehitetty.

 

Koiran punkkien karkottaminen

Punkkilääkkeiden tarve riippuu siitä, minkälaisilla alueilla koiran kanssa liikutaan. Saaristossa, rannikolla ja järvialueilla riski on suurempi kuin kaupungin ydinkeskustassa. Punkit viihtyvät kuitenkin hyvin laajoilla alueilla, kunhan ilman lämpötila ja kosteus ovat sopivat ja veriaterioita tarjoavia eläinlajeja riittää. Punkkien karkottaminen kannattaa etenkin, jos ulkoilette tai asutte riskialueilla ja koira oleskelee paljon ihmisten lähellä. Joka tapauksessa koiran turkki olisi hyvä käydä läpi jokaisen ulkoilun jälkeen ja poistaa siitä löytyvät punkit huolellisesti.

Punkkien häätämiseen on olemassa useita erilaisia valmisteita, reseptivapaita lääkkeitä ja reseptilääkkeitä. Osa punkkilääkkeistä häätää punkkeja, osa tappaa punkin sen alkaessa imeä verta ja osa tekee näitä molempia. Osa karkotukseen käytettävistä aineista valellaan koiran iholle, osa annetaan koiralle pureskelutablettina, osaa pidetään kaulalla pannan tavoin. Torjuntaan on kehitetty myös huiveja ja muita karkottimia, joiden toimivuutta ei ole tutkittu yhtä tarkasti kuin lääkkeitä. Lisätietoja eri punkkikarkotteista saa eläinlääkäreiltä ja apteekeista.

Joskus kuulee punkkien häätämiseen käytettävän valkosipulia, mutta sitä ei voi suositella. Valkosipuli aiheuttaa koiralle anemiaa eikä sen tehokkuutta punkkien torjumisessa ole todennettu.

 

Punkin poistaminen

Tee punkkitarkastus itsellesi ja koirallesi päivittäin. Pienimmät nymfit voi olla vaikea erottaa iholta luomista tai roskista paljaalla silmällä. Punkin keho on lähes litteä ja siitä voi olla hankala saada otetta. Kun punkki on imenyt paljon verta, sen keho pullistuu, jolloin se tuntuu ihossa kovana, hieman irrallisena pattina.

Irrota iholle kiinnittynyt punkki heti. Käytä irrottamiseen siihen tarkoitettua välinettä, punkkipihtejä, punkkilassoa tai punkkirautoja. Tartu punkista kiinni mahdollisimman läheltä ihoa, nosta suoraan ylöspäin varovasti. Vältä kiertämistä. Älä rasvaa tai peitä punkkia muillakaan aineilla, koska tällöin punkki saattaa oksentaa vatsansa sisällön puremakohtaan. Jos koiralla on käytössä lääke, joka tappaa punkit niiden alkaessa imeä verta, kuollut punkki on usein helppo irrottaa ja se saattaa irrota itsestäänkin.

Jos punkin imukärsä jää ihoon, sitä ei tarvitse nykytiedon mukaan yrittää poistaa. Iho saattaa hetkellisesti ärtyä, mutta imukärsä poistuu ihosta itsekseen ajan kuluessa. Imukärsän jääminen ihoon ei lisää tautiriskiä. Pese kädet huolellisesti punkin poistamisen jälkeen. Voit käyttää myös suojahanskoja. Punkin puremakohdan voi puhdistaa desinfiointiaineella tai vedellä ja saippualla.

Kerää koiran turkista pois myös siinä kiipeilevät punkit. Voit käyttää keräämiseen suojahanskoja tai paperia. Hävitä punkit niin, että ne eivät pääse uudestaan leviämään ympäristöön, esimerkiksi liiskaamalla ne terävällä esineellä paperin sisään ja heittämällä paperin vessanpönttöön. Muista pestä kätesi huolellisesti.

 

Punkki vai puutiainen?

Yleiskielessä punkki ja puutiainen tarkoittavat yleensä samaa asiaa. Tieteellisesti tarkastellen punkki on lajin yläkäsite. Suomestakin on löydetty yli 1500 punkkilajia, joista vain muutama levittää ihmiselle vaarallisia tauteja. Yksi näistä lajeista on puutiainen (Ixodes ricinus) ja toinen on taigapunkki (Ixodes persulcatus).

Punkkinaaras munii 2000–3000 munaa. Munasta kuoriutuu toukka eli larva, joka veriaterian jälkeen kehittyy nymfiksi. Veriaterian jälkeen nymfi kehittyy aikuiseksi naaraaksi tai koiraaksi. Punkin kuolleisuus on suurta. Naaraan munimista munista kehittyy noin 200 larvaa, joista selviää noin 20 nymfiksi. Näistä muutamia yksilöitä selviää aikuiseksi asti. Jos punkin ateriointia ei häiritä, punkki imee verta useamman vuorokauden, joskus jopa kahden viikon ajan.



Lähteet:

 

Liity jäseneksi

Aiheet